Kello on 19.12, olen ollut kotona pari tuntia ja ehtinyt tahria housut vereen. Ah mikä fiilis kun vihdoin pääs viiltään.. Porukat mesos mulle jotain et jos mun agressiivisuus kohtaukset ei lopu niin joka kerralla soitetaan ambulanssi ja päivystykseen. Sama homma jos löytyy viiltojälkiä/teriä. Ja kaikki on sovittu myös lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa. Vituttaa kun mulla ei oo vieläkään uutta aikaa sinne lääkärille, haluun päästä kertoo et oon viilelly ja et toi apu ei riitä. Ennen valehtelin olleeni viiltelemättä, mutta nyt tuntuu että pakko saada sanottua ettei mulla mee niin hyvin ku ne siellä olettaa! Kun sain lääkkeet multa helpotettiin myös koulunkäyntiä mutta kumpikaa ei auta paskaakaan. Aijon sanoa etten voi olla enää viiltelemättä ja että ajattelen itsemurhaa päivittäin. Toivon, että ne ottaa tosissaan.. En jaksa tätä rutiinia enää, en jaksa olla koulussa ja sit yksin kotona. Oon niin väsynyt elämään.
Sillon ku alotin viiltelemään mulla ei ollu läheskään näin paha olo kun nyt viimeset puoltoista vuotta on ollu. Mut meillä oli ongelmia kotona ja jäin vaan siihen samantien koukkuun. Viiltelin monta kertaa päivässä koko kevään. Keksin tekosyitä miksi mulla oli sideharsoa olkavarressa yms. Silloin en välittänyt jäljistä. Lopetin 2012 kesäksi mutta muuton jälkeen viiltelin satunnaisesti. Se ei ollut niinkään semmosta pakonomaista ja mulla ei ollut niin iso tarve siihen vaikka olinkin paljon huonommassa kunnossa. Viiltelin silti, varmaan saavuttaakseni sen saman fiiliksen kuin aikaisemmin. Nykyään homma on taas lähtenyt lapasesta. Viiltelen joka päivä, enkä välitä arvista. Tuntuu että ne ei tuu häirittee koska en elä pitkään. Pian on taas kevät ja sit kesä ja kaikki näkee nää, musta tuntuu et jossain alitajunnassa oon varma et tuun kuolemaan ennen kesää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti