Huh, ei koulua tänään eikä huomenna. Ihanaa. Ollaan oltu yhteydessä mun hoitotiimiin ja ylilääkäriin ja asioita selvitellään. Seuraava oma tapaaminen lääkärin kanssa muuttuikin niin että huoltajan täytyy tulla mukaan. Kuulemma suunnitellaan hoitoa uudelleen. Mutta ei siitä sen enempää. Oon tässä miettiny miten mul on ollu heti vähän kevyempi olo kun sain kerrottua mun huoltajille näistä ajatuksista, et oikeesti haluan kuolla. Tajusin myös että mulla on oikeus tuntea näin, mä oon masentunut enkä voi sille mitään. Se saattaa helpottaa välillä hetkeksi, mutta pohjimmiltaan oon todella onneton, eikä se lopu ennen kun saan oikeeta hoitoa. Just toi mua vaivaa monesti, tuntuu et oon jotenki huono ihminen kun tartten tommosia erikoisjärjestelyjä koulussa yms. Et en pärjää samanlailla ku muut. Mut se ei lopu ennen kuin otan itseäni niskasta kiinni ja suostu hoitoihin. Suostu parantumaan. Ja suostu ottamaan apua oikeesti vastaan.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti